Tästä alkoi metsäviikko! Kun kaikki olivat aamulla kasassa, lähdettiin metsään, jonne olin sunnuntaina käynyt katsomassa sopivan kävelyn päähän paikan majalle ja metsän tukikohdallemme. Ajattelin, että tällä viikolla oleillaan aamupäivät metsässä ja iltapäivällä sitten pihalla kun ei ehdi enää mihinkään varsinaisesti. Tänään ja huomenna rakennamme majan valmiiksi ja keskiviikoksi on kutsuttu toisen hoitajan porukka tupaantulijaisiin.
Meillä on tässä ollut viime viikot vähän pihapainoitteista olemista ja se on alkanut mennä siihen, että tapellaan ja kinastellaan vähän joka asiasta. Kiikusta, leluista... mihinkään ei suuresti osata kiinnittyä leikkimään. Kaksi nuorempaa ovat esittäneet kyllä leikkikykyjä hyvin keskenään, mutta vanhempi ei oikein tykkää että toiset leikkii vaan menee häirinnäksi kun ei halua leikkiä sitä mitä toiset vaan pitäisi tehdä sitä mitä hän tekee. Siinä on sitten oltu jatkuvasti välikätenä selvittämässä asioita. Metsässä voisi keksiä jotain muutakin, kun ei tarvitse kinastella kiikuista ja leluista vaan keksiä omia leluja metsästä. NOH......
Majan tekeminen ei kiinnostanut parin oksan kantamista enempää ja leikkimistä olisi yksi keksinyt kannon nokasta, mutta siitäkin tuli sitten välittömästi kina kun kaikki olisivat tasan sillä kannolla halunneet leikkiä. Sopua ei saatu aikaan, kukaan ei halunnut antaa periksi. Hetken leikkivät piilosta, mutta kukaan ei halunnut sitten lähteä siitä ympäristöön vaikka olisi saanut, vaan majan vierellä seisoskelivat ja makailivat. Lisäksi vanhin, joka pihassa kyselee kaiken aamupäivää, milloin mennään sisälle, kyseli myös metsässä, milloin lähdetään sisälle ja ettei metsässä ole mitään tekemistä kun ei voi kiikkua edes. =/
Juu...meillä on jonkin verran opettelemista tässä aiheessa. Onhan sitä ennenkin metsässä leikitty. On vain sattunut olemaan toisen hoitajan porukka mukana, joka on metsässä kuin kotonaan, joten on ollut malli mitä tehdä toisten perässä. Keskiviikkona sitten saadaan sitä lisäkoulutusta. Mutta huomisesta on ensin selvittävä. Suuri murheenkryyni on myös poikien kengät. He kun eivät haluaisi missään nimessä kumisaappaita vaan kaupunkilenkkarit. Metsässä taas on märkiä kohtia ja siellä ollaan kumppareissa. Senkään takia sinne ei tahdottaisi.
Majan rakennus jäi siis minun hommikseni suurimmilta osin. Olipahan ainakin minulla tekemistä.. ;)
Vielä hieman keskeneräinen versio.
Myö tässä istuskellaan, rakenna sinä...
Onhan se maja tietysti kiva, mutta mitä siellä oikein voi tehdä....
Tähän jäätiin. Tiistaina vielä lisätään havua ja tilkitään reikiä. Siellä voi pitää vaikka sadetta ja satutunnin jos hyvin sattuu...
Majaamme ympäröi runsas mustikkamaasto johon näyttää olevan tulossa tolkuton määrä mustikkaa. Mikäli mustikka-aikaan vielä asumme täällä, siinä on meillä tekemistä.
Olen selannut nettiä viikonlopun ja olen vakuuttunut siitä, että me lisäämme ulkoilua entisestään mikäli enää mahdollista ja alamme viettämään VÄHINTÄÄN puolet päivistä metsässä. Kelien parantuessa otamme välipalat ulos heti herättyämme ja kesällä hyvällä säällä lounaankin.Sopivilla säillä voimme myös askarrella ulkona tai piirrellä tai maalata. Aika näyttää!
Edellä olevan linkin asioihin meillä on näköjään vielä matkaa, mutta uskon, että hiljaa hyvä tulee. Ja hyvä tulee aikanaan tottumuksen kautta. Oikein pisti naurattamaan tuon "sll:n" linkin kuvatekstin jutut jos verrataan tämänpäiväiseen. Ei ihan vielä mennyt putkeen! =D
Ja huonoja säitä ei olekaan, on vain sopimattomia varusteita!!!
