Keskiviikkoa

Aamu alkaa A:lla, no...... meillä se alkaa ruuanlaitolla. Tonnikalalaatikkoa valmiiksi. Ja salaattia.

Ehdin vielä pika pikaa laittaa omenapiiraankin uuniin ennen ulosmenoa, että saadaan päiväkahville jotain pitkästä aikaa. Tämä valitettavasti pimitettiin hoidokeilta. ;)

Välipalaksi oli tänään porkkanasämpylöitä. Piti olla eilen, mutta vaihdoin eilisen ja tämänpäivän välipalat keskenään. Syy oli siinä, että eilen meni päiväunien vahtiminen niin levottomaksi, että kun viimein saatiin sakki olemaan hiljaa ja nukahtamaan, ei sämpylätaikinaa enää olisi ehtinyt oikein tekemään. 

Päiväunien jälkeen annoin ensimmäistä kertaa pikkulegoja leikkiin. Olen ollut siinä vähän varovainen, koska tässä ryhmässä kaikki 3-5 vuotiaat laittavat vähän väliä jotakin suuhunsa vaikka siitäkin jatkuvasti sanotaan. Ja yleensä kaikki leikit menevät yleiseksi riehumiseksi, joten kaikki tavarat leviävät ympäri olohuonetta. Nyt kun on yksi vähemmän, 2 on aina rauhallisemmin, niin annoin legot ja tähdensin, että nämä eivät tämän maton  ulkopuolelle sitten leviä. Syntyi sentään jotain leikkiä, vaikka ristiriitoja ei siltikään tietenkään voitu välttää, mutta jotenkin sujui kuitenkin. Ulkona kun alkoi satamaan, niin jäätiin sisälle. Ja yksi kun porukasta puuttui, niin ei sitten alettu ufoja tekemäään loppuun. Tehdään varmaan huomenissa kun on kaikki paikalla. 

Tämän laatikon sisältö on minun omia legojani joilla leikin pienenä.

Huomenna metsään.

Taidetiistai

Tänään kerholla oli se taidetiistai. Se ei sisältänytkään useita askartelupisteitä, vaan kirkkosalissa ison harmaan paperin ja värikuppeja. Toisessa oli valkoista tapettiliisteriä kuulemma ja toiseen ilmeisesti sekoitettu mustaa väriä niin että siitä tuli harmaata liisteriä. Kaikkien homma oli istua paperin reunoilla ja hieroa käsillään värejä musiikin soidessa omalla tunteellaan omalla paikallaan. Sitten lopuksi oman kohdan sai koristella höyhenillä tai kaikenlaisella lankasilpulla. Valmis ja kuivunut työ on ensi kerhokerralla sitten kuulemma nähtävillä kerholla jollain seinällä. Pikkuisen oli housujen polvet tapettiliisterissä, mutta eiköhän se pesussa lähde pois. 

Mihinkähän seinälle tämäkin työ mahtaa mahtua. Nähdään ensi tiistaina.

Koska tänään ei ehditty ulkoilla aamupäivällä, niin ulkoilemme iltapäivällä. Sää kuin sää. Ja katsotaan jos huomenna voisimme jatkaa ufojen tekemistä jonka eilen aloitimme.

Maanantaita

Märkä maanantai... Alla kirjat joista ensimmäisen, nukku-ukko-kirjan saimme tänään luettua kokonaan. Luku kerrallaan on menty. Kokonaista 18 lukua. Huomenna aloitetaan toista Uppo-Nalle kirjaa unille mennessä lukemaan. 

Piti vielä filmata meidän eskalaisen sänkyä, johon löysin jokin aika sitten päiväpeitteeksi oikein retro-täkin. Kirpparilta.

Tämän aamun ulkoilu oli märkää touhua. Lähinä mopoajelua ja juoksentelua.

Ja tietysti veden keruuta rännistä.

Viikonloppuna päätin laittaa jokaiselle hoidokille nimikoidun korin vaatteille, jotka haluavat päältään heittää päiväunille mennessä. Aiemmin niitä lojui siellä täällä ja vielä tuolla, mihin sattuivat ne heittämään. Tai vaikka sattuisivatkin olemaan yhdessä kohdassa, ovat kaikkien vaatteet sekaisin isossa läjässä. Nyt käskin jokaisen heittää heitettävänsä omaan koriinsa ja ne sieltä noutaa päällensä unien jälkeen. Toimi!

Koska sää oli ankea ja kaikkien rukkaset läpimärkiä, niin välipalan jälkeen päätin että nyt tehdään ufo, mitä olen suunnitellut jo pitkän aikaa odotellen kamalia säitä. Tänään maalattiin aluksi ufojen ulkopuoliset kuoret. Jätettiin kuivumaan ja tehdään loppuun joku päivä kun on sopivaa aikaa.

Jopa meidän eskalainen, joka ei halua yleensä osallistua mihinkään yhteiseen askarteluun, halusi päästä mukaan tekemään. 

Meidän tytteli.

Huomenna kerhoon! Taidetiistai. Me näköjään aloitettiin jo taidemaanantailla. Siitä on hyvä jatkaa!

Letun paistoa

Tänään teki mieleni lettuja iltapalaksi....

paiston touhussa.......

Ikeasta ostetut tuikkulyhdyt loivat tunnelmaa....

Lapsille piti muotoilla hillokuvioita...

Ja aiemmin hain 12 veen kaverilta kotiin ja hän hymyillen luki aiemmin päivällä tänne blogiinkin lanseeraamani kauniin kehoituksen astioiden oikeasta paikasta. Seuraavassa kuvassa näemme kuinka hienosti tämä kehoitus näin ensi alkuun toimi. Alla astianpesukone ja yllä kehoitus. Lapun olisi ehkä ollut syytä olla astetta isompi. Vähintään seinän kokoinen. Ja meidän kissan kokoisilla kirjaimilla kirjoitettu.

Että nähtäväksi jää, toimiiko tämä jatkossa.

Ja tätä kirjoittaessa huomaan vielä 14veen tuoneen omat astiansa tyylikkäästi samaan paikkaan kuin yllä olevat lautaset. Jotka siis ehdin jo laittaa koneeseen noin vartti sitten. =/

Kesäkurpitsa-jauhelihamoussaka

Tämä ohje on löydetty Valion sivuilta. Hyvää oli! 

JAUHELIHAKASTIKE:

400g jauhelihaa

2 sipulia

1 tlk tomaattimurskaa

2 valkosipulin kynttä

1 tl suolaa

1 rkl pizzamaustetta

JUUSTOINEN MUNAMAITO

1 dl maitoa

1 prk Valio Crea ruokakermaa "kolme juustoa"

3 munaa

1/2 tl suolaa

VÄLIIN

  n. 800g kesäkurpitsaa juustohöylällä pitkittäin suikaloituna

PINNALLE

1 pss (150g) juustoraastetta

Tee jauhelihakastike ja sekoita munamaito. Laita kerroksittain ja munamaitoa puolivälissä puolet ja loput päälle ennen juustoraastetta, Päällimmäinen kerros on siis kesäkurpitsaa, sitten loppu munamaito ja sitten raaste.
Paista 200 asteessa n. tunti. Minä paistoin n. 50 min ja sitten otin vetäytymään loppuajaksi.

Niitä sääntöjä....

Olen luvannut useasti tehdä hoitosakille ruokailusäännöt seinälle, Niitä on kyselty varsinkin 5 vuotiaan pojan toimesta kauan. Vaikka säännöt ovat selvät olleet iät ajat, silti puhutaan jatkuvasti ruoka suussa. Vielä mahdollisimman täynnä. Nyt kun sain ne eräänä päivänä tässä seinälle, ja luimme ne yhdessä, niin välittömästi ensimmäisestä suupalasesta alkoi 3v poika höpöttää ja tuumasi samaan hengenvetoon, että oho, puhuin ruoka suussa. Siitähän huomautellaan joka päivä pitkin ruokailua, mutta nyt sitä vasta voi alkaa näköjään noudattamaan kun se lukee seinällä.  ;D

Ja useammin kuin kerran on 5v kysynyt (ruoka suussa), että milloin tuohon seinälle tulee se sääntö ettei saa puhua ruoka suussa. Ihan kuin ei sitä tietäisi ilman tauluakin. 

Kysyi 5v vielä, että miksei tuossa taulussa lue, ettei saa syödä sormin. Siitäkin sanotaan lähes joka päivä jollekin, että ruoka syödään näin isona jo ruokailuvälineillä, eikä nypitä sormilla. Me emme ole enää vauvoja. No, sen säännön unohdin laittaa, joten pitää jatkaa muistuttamista. 

Ja meni hermo omankin jälkikasvun kanssa, joka ei viitsi laittaa astioitaan koneeseen, vaan aina kun minä käyn keittiössä ja siivoan sen, niin seuraavan kerran kun kävelen keittiöön, siellä on likaisia astioita taas taso täynnä. Päätin laittaa lapun seinään ja katsoa kuinka käy. 17 vuotiasta ainakin nauratti, mutta hän taitaakin olla ainoa, jolta tämä homma hoituu. Kysyi vain, että mitä tarkoittaa jälkikasvu. Olisi varmaan kyllä pitänyt sisällyttää isäntäkin tähän jollain lailla. " RAKAS YLIKASVU...."

5v synttärit

Eilen muistettiin 5 vuotiasta sankaria, joka kylläkin täytti jo viime viikolla vuosia, mutta syysloman ja tautitilanteen takia tämä nyt siirtyi. Etualalla ylpeä sankari. Välipalalle paistoin suklaamuffineita ja lahjan saatuaan jakoi pari karkkia jokaiselle pienestä namipurkistaan. 

Lahjapussin sisällön tarkistamista.

Hoitokaveri toi lahjaksi pupuheijastimen.

Ja naminjakoa.

Ulosmenoa venytettiin, koska sankari toivoi, että muovailtaisiin. Niinpä sitten tehtiin.

Tänään käytiin srk:n perhekerhossa ja taiteiltiin. Pyöriteltiin kuulia astiassa paperin ja värien päällä. Ensi viikolla kerholla on kuulema taidetiistai. Saattaa sitten olla useampia askartelu ja taiteilupisteitä paikan päällä. 

Kirppariostoksia ja hoitosakin sääntövääntöjä

Viime viikonloppuna tuli käytyä kirpparilla etsimässä kivoja juttuja. Löysin hoidokeille kivan palapelin. Tässä sitä testaa oma vekara.

Löytyi myös dominopeli, jollaista tämä poika on toivonut. Näillä leikkiessä menikin toista tuntia. Halusi sen lähinnä sitä varten, että voi laittaa dominopalikoita riviin ja kaataa niitä sitten jonossa. Mutta rakenteli niistä sitten muutakin. Pelaamisen takia ei sitä varsinaisesti toivonutkaan. 

Myös iso pahvi jäi kylppärin uuden peilin laatikosta, joten päättivät piirtää siihen autoradan ja silläkin leikittiin monta päivää. 

Löysin myös värikkäitä juttuja ja tarjottimen itselleni. 2 kynttilää ovat sentään uusia eikä kirpparilta. 

Meille saapui myös hoitosakille jälleen kerran sääntöjä seinille, koska niitä näköjään aletaan jälleen kerran tarvita.

Samalla asettelin päivärytmin pääpiirteet riviin. 

Tänään olisi pitänyt juhlia hoidokin 5veet, mutta kävi niin, että yksi hoidokki jo sairastaa ja minäkin otin tänään lepopäivän kun iski kauhea flunssa. Joten siirrämme synttärihommat maanantaille jolloin TOIVON MUKAAN kaikki ovat terveitä. 

Vuoren huipulle saakka

Tänään lähdimme kiipeämään vuorelle. Kyseessä on tämän kyltin mukaan siis luonnonsuojelualue.

Alkumatka oli joko tasaista tai loivaa ylämäkeä.

Pikkuhiljaa mäki jyrkkeni.

Kunnes loppupätkä oli jo todella jyrkkää. Pisti omatkin jalkansa koetukselle. Minä tulin perässä ja työntelin apuja nuorimmalle hoidokille. 

Vuorelta vielä katseltiin alaspäin. Että tuolta jostain sitä kiivettiin.

Sitten kyllä maistui voileipä, mehu, kahvi sekä toisen hoitajan tuomat pari keksiä lopuksi.

Syönnin päätteeksi kirjoitettiin huipulla postilaatikossa olleeseen vieraskirjaan nimet.

Sain luvan kirjoittaa tänne toisen hoitajan osuvan ilmauksen matkan varrelta mikä pitänee paikkansa, että nyt me olemme sitten uramme huipulla kun perille päästiin vuoren huipulle.

Ja sen jälkeen suunta oli vain alaspäin. Toivottavasti ei sen uran suunta. ;)

Mentiin kuitenkin toista reittiä alas, koska sama reitti olisi ollut liian jyrkkä ja vaarallinen mennä alaspäin.