Loma alkoi

Viime viikolla toiseksi viimeisenä työpäivänä meillä oli vain yksi hoidokki. 2 viimeistä päivää. Torstaina väriteltiin Angry Birdiä ajan kuluksi.

Iltapäivällä piipahti pihaan vielä hoitopoikien isä tuoden kiitoksia kuluneesta kaudesta.

Viimeisenä hoitopäivänä, perjantaina, oleiltiin aamupäivä toisen hoitajan pihalla, että saatiin kaveria hommiin.

Omat lapseni lähtivät mukaan.

Välipalalla oli pannaria, mutta tein sen muffinssivuoissa minipannareiksi, jonka ohjeen luin ja otin talteen joskus aikoja sitten perhepäivähoidon tähtihetkiä blogista.

Viimeisen päivän kunniaksi otettiin vielä keksi ja mehua mukaan välipalalle.

Lauantaina ajelin meidän lasten kanssa kauemmas appiukon mökille, jonne oli tullut Helsingistä isännän sisarusparvi juhlimaan kummityttömme ylioppilaaksi pääsyä. Isäntä ajeli sinne jo perjantaina. Mummo siinä täytekakkua vääntää alkeellisissa olosuhteissa. Meidän tenavat katsoo vierestä. Isäntä jäi, myö ajeltiin takas kotiin iltapäivällä.

Loma näyttää alkaneen sateisena, mutta hällä väliä. Eipähän tarvitse ulkona sateessa seistä lasten kanssa. Siinä hyvä puoli. Toivottavasti silti sitä hellettäkin on tulossa. Ainakin tuo meidän vanhin pääsee sinne Turkkiin hikoilemaan tällä viikolla. Minä taasen aloitin lomani tässä hyvin väsyneenä, onneksi ei tullut tänään enää ketään hoitoon. Sain itikoiden takia unta vasta puoli viiden maissa aamulla. Niitä oli jostain pöllähtänyt tolkuton määrä, ja aamulla kahdeksalta jo nuorimmat herätti. Ajatella jos olisi pitänyt nousta ennen seitsemää. Huh sentään!

Alkuviikon (h)ajatelmia!

Maanantai-aamun lounas minulle ja 5veelle. Tämä on tytön annos. Makkaramunakas, pinaattimuhennosta ja paprikaa.

Tiistain leikki, laske käpyjä kaiteella....

Kökkö kun on kylmää..........

Naapuri toi meille sunnuntai-aamuna mökiltään hiekkaa peräkärryllä laatikkoon. Nyt taas voi paremmin leikkiä kun ei pohja paista. 

Kissalle pitää varmaan kohta ostaa oma skootteri. Se niin rakastaa sitä. Tuossa se taas on kököttänyt ainakin pari tuntia putkeen. Välillä kääntänyt naaman toiseen suuntaan ja taas takaisin.

Tänään oliki sitten pojat viimeistä päivää ennen lomaa. Tyttö tulee vielä pari päivää hoitoon ja sitten alkaa minun lomani. Jatketaan hommia 4.8. 

16v on ollut kohta 2 viikkoa töissä ABC:llä ja lähtee kaverinsa kanssa Turkkiin sitten seuraavaksi pariksi viikoksi. Pyysivät mukaansa kun niillä on ilmeisesti jokin asunto siellä niin ei tarvinnut kuin lennot maksaa. (mummi joutui maksumieheksi)

11v on ollut viikon missä sattuu. Kävi se yhden yön kotona. Ensin oli yön srk:n leirillä, sitten lähti kolmeksi yöksi juhannusajaksi kaverin mökille ja kävi yön kotona. Nyt se on kolmatta yötä toisen kaverin luona. Meneehän se näinkin. =) 

Välittäjäkin soitti, että meillä pidetään yleisesittely taas tiistaina. Maanantaina kyllä loppuu sopimus meillä heidän kanssaan, mutta siitä ei ollut kuulemma puhetta sanoi isäntä. Meillä ei ollut tarkoitus tuolla firmalla jatkaa sopimusta, mutta katsoo ny sen tiistain. Löysin netistä taas tänään ihanan talon. Voi voi! Sijainti vaan on kyllä mahdollisimman hankala, mutta eihän sitä taas tiedä jossei tämä myy ja se menee, niin se siitä sitten.

Juhannusta ja kirjavinkki

Yllä ostamani kirja, joka jälleen kerran on erinomainen, muttei ole käännetty suomeksi. Minua se ei haittaa, koska pystyn kyllä sen lukemaan yhtälailla englanniksi kuin suomeksikin. Kirja samalta kirjoittajalta kuin "ranskalaiset lapset syövät ihan kaikkea"

Ja alla meidän torstain ruuanlaitto versioita jälleen. Uunipaprikoita yhdellä jos toisella tavalla. Päältä puuttuu vielä juustoraaste. 

Juhannusiltana poltettiin kokko etuajassa kun tuli yllättävää ohjelmaa meille ja pienille sytytettiin tämä sitten ajoissa. Hyvin palaa kaikki vanhat huonekalut ja romu varastoista ja ympäri pihoja. Taas on vähän tyhjempää.

Kokon jälkeen lahjottiin vanhin lapsista kympillä vahtimaan pienemmät joskus hampaanpesulle ja nukkumaan ja lähdettiin isännän kanssa polkupyörilllä meidän lähelle lossin kioskille. Siellä esiintyi Jani Wikholm ja oli julmetusti porukkaa. Siellä sitten olikin kaikki mahdolliset tutut paikalla ja meni jonkiverran myöhään  höpöttäessä. Siirryttiin meidän naapurin mökille vielä, koska naapurilla olikin syntymäpäivät. 16v raportoi saaneensa 14veen kanssa pienemmät vasta puoli yhdeltä nukkumaan. No, hällä väliä silloin tällöin kun kuitenkin sai ne nukkumaan sun muut hommaan kuuluvat asiat hoidettua. Paistoi niille jopa lettuja. Ilmeisesti ollut kivaa.

Tämän päivän ruokakoulutus menossa 8veellä. Pyysin aiemmin 8 ja 5veen päättää mitä vapaapäivinä syödään. Yksi ruoka kummaltakin kummallekin päivälle. 8v halusi tortillaa ja 5v uunimakkaraa. Sitä en kertonut, että ruuan valitsijan pitää tulla tekemään sitten sitä ruokaa äidin "avuksi". Tätä herraa ei tarvinnut käskeä vaan tuli iloisena pilkkomaan kasviksia tortillojen väliin laitettavaksi.

Huomenna uunimakkaraa a`la 5v.

Uusi nukkumajärjestys ja 5-vuotiaan ruokapäiväkirja

Meillä on tällä viikolla aloitettu myös kokeilu, josko meidän kaikki hoidokit nukkuisivat nätisti samassa huoneessa häiritsemättä toisiaan. Yksi pulinapoika, joka tähän asti on nukkunut omassa poikamiesboxissaan, siirrettiin tällä viikolla toisten seuraan. Oli sitä mieltä, että on jo iso poika ja osaisi olla pulisematta. Hyvin on mennyt tähän asti. Neljäs päivä nätisti. Parina päivänä on veljeksille pitänyt käydä kerran sanomassa, ettei ole nyt juttuaika vaan uniaika. Isoveli ei ole malttanut olla kuiskimatta pikkuveljelleen. Sen jälkeen on tullut hiljaista. Olen myös hiljaa todennut, ettei teillä ole oikeutta häiritä kolmannen unensaantia ja nukkumista, joten teidän on oltava hiljaa. Siirretty pikkuveli myös siirrettiin pois matkasängystään patjalle nukkumaan. Ajattelin kesälomallani järjestellä tilan niin, että loman jälkeen viimeinenkin matkasängyssä nukkuja saisi itselleen patjan lattialle. Pääsisin eroon matkasänkyjen kanssa veivaamisesta. Kootaan ja avataan, kootaan ja avataan. 

Yllä eilisen välipalat kahdelle hoidokille ja alla tämän päivän ruuanlaittoa. Oli taas niin kaunista ja värikästä. Bataatit ja paprikat menossa pataan. 

Oman 5veen välipalanrajoitusprojekti sujuu suurimman osan aikaa. Viikonloppuisin vähän livetään, koska meillä ei silloin kokata kahta ruokaa päivässä. Seuraavasta listasta on nähtävissä jonkinlaista menestystä. Pidin tytöllä ruokapäiväkirjaa jonkin aikaa. Ensin nähdäkseni mitä se oikein syö päivän aikaan ja oikeasti kuinka usein. 

Alkutilanne:

7.30  muroja ja maitoa

9.30 digestivekeksi

10.10  kantapala sekaleipää voilla

11.30  pinaattikeittoa vähän, ruispala+2 kurkkupalaa, kananmuna, maitoa

12.45  5 karkkia + viljaisa mariekeksi

14.00  tehojuoma

15.00  kidius-jogurtti

17.00  (maistoi) nakkiwokkia suupalan, maitoa

18.00  1/2 sämpylä + voita

19.30  muroja ja maitoa, leipä meetwurstilla + kinkkuleikkele, vauvojen hedelmäsose

Tässä nähdään, että viiden ruoka-ajan sijaan tämä neiti söi 10 kertaa. Koskaan ei voinut syödä kuin jotain vähän ja nälkä ei lähde. Jatkuvasti kaapilla. 10 kerrasta huolimatta kun katsoo, ei tuossa nyt ravintoa ole paljon siitä huolimatta. 

Toinen naurettava viikonlopun ruokapäivä:

8.30  muroja ja maitoa

11.15  1/2 mustikkamuffini

12.30  2 nakkia, n. 1/2 dl muusia, porkkanaraastetta

mustikkamuffini

 16.30  1,5 palaa suklaakakkua, mehua

22.00  muroja ja maitoa, kauraleipäpala juustolla, kinkulla ja kurkulla

Tästäkin saisi melkein kaikki syötyä yhdellä kertaa koko päivän eväistä.

Parannettu versio kun aletaan ottaa tarkemmin kantaa mitä syödään ja milloin syödään:

7.00  muroja ja maitoa

9.20  paahtoleipä juustolla, kinkulla ja kurkulla

11.20  KAKSI annosta kinkkukiusausta, vähän salaattia, maitoa

14.00  hedelmäsmoothie, kokojyväsämpylä kinkulla, salaatilla ja kurkulla

16.45  KAKSI annosta perunalaatikkoa, maistoi punajuurta, maitoa

20.30  kokojyväsämpylä, lauantaimakkaralla ja kurkulla,

muroja ja maitoa

Vaikka tässä on yksi ylimääräinen välipala, niin ruokailu näyttää jo normaalilta. Tosin muutama päivä nälässä oltua, kun kaapeilla ei saanut juosta, eikä ruoka maistunut tai ei syönyt paljoa kun ei ole siihen tottunut, niin nyt alkoi ilmeisesti tulla nälkä.

Edelleen tökkii välillä. Ei ole vielä entisistä tavoista kokonaan irti totuttu, mutta kyllä tämä tästä kun on tarkkana jatkuvasti missä tyttö hiihtää.

Meillä näitä projekteja riittää!!!

Alkusalaatti-projektin kokeiluviikko

Tänään ei tullut hoitoon pojista vanhempi. Oli neuvolalääkäripäivä eikä tullut hoitoon. 3 vuotiaat leikkivät tosi hienosti ja rauhallisesti keskenään. Yleensä on hirveän levotonta. 

Kasvihuoneessa jo retiisit ja herneet kasvaa. Laitoin kuitenkin tavaraa kasvihuoneeseen, mutta jos talo menisi kaupaksi niin jääkööt sitten seuraavalle. Huonolla tuurilla ei mene, kun ei oikein tuo asuntokauppa käy missään kovin kuumana. Toivoa on vähän, koska ensi tiistaiksi oli joku välittäjältä pyytänyt yllättäen yksityisesittelyn. Joten sormet ja varpaat ristiin.

Mistä päästäänkin tähän alkuruoka-kokeiluun. Tällä viikolla uskaltauduin yrittämään. Homma on mennyt hienosti. Eka päivänä oli pikkuisen selittämistä, miksi edessä on vain salaattikuppi. =D (luulivat raukat varmaan, että ruoka on nyt tässä.) Alustin asian sillä lailla, että kaikille tuli vähän juhlava olo. Pojat varsinkin innostuivat heti kovasti ja 4v kehui minun tehneen hänen lempisalaattiansa. Yksi vähemmän salaattifani näytti alkuun vähän masentuneelta, mutta söi urheasti kuitenkin jonkin verran. En odotakaan, että sitä kaikkea olisi syötävä, mutta kulutetaan aikaa jutellen mukavia ja siinä sitä tulee syöneeksi kuitenkin.

Tänään vuorossa oli lanttu-porkkanaraastetta höystettynä vastapuristetun appelsiinin mehulla. Eivät enää edes ihmetelleet ja alkoivat syödä hyvällä halulla. Jopa hän, joka ei pidä salaateista..

Tästä taitaa tulla jatkossa enemmän tai vähemmän tapa. Keittoruokapäiville en taida jaksaa sitä salaattia laittaa, mutta muille yleensä laitan muutenkin. Pitää alkaa keksiä vaihteluita, ettei käy yksitoikkoiseksi ja makuvalikoima laajenee. 

Koottuja paloja päiven mittaan

Alkoi kukkienpoimintakausi.

Sämpylän tekeleitä.

Toinen erinomainen kirja, jonka lainasin.

 

Välipaloja lähdössä tarjoiluun.

Vapaapäivien viettoa

Perjantai-aamupäivällä lähdettiin lähilossikioskille uimaan, harjoittelemaan pyöräilyä ja kahville. 2 nuorinta harjoitteli asfaltilla pyörillä ajoa, pyörät pakattiin autoon. 3 nuorinta tuli mukaan.

Sillä aikaa kun muksut ui, minä join kahvia ja luin kirjaani terassilla. Sitten tuli muut jäätelölle ja karkille.

 

Ruokailun päälle kotona tuli tehtyä taas raparperipiirakkaa, niin kauan kun raparperit ovat hyviä ja voimissaan

Muutenkin kuumat päivät ovat kuluneet lapsilla järvessä. Suurimmilta osin omassa rannassa. Eilen lämmitettiin eka kertaa tänä kesänä rantasauna. Perjantai-iltana tuli 16v tytölle kaveri yöksi ja 14v pojalle 2 kaveria yöksi. Pojat yöpyivät ulkokämpässä, jonne raahattiin pleikat, että saavat siellä mölytä rauhassa yöllä. Tytöt paistoivat rannan grillikatoksella muurinpohjalettuja ja huudattivat bassokaiuttimilla musiikkia yhteen asti yöllä. Oli kuin olisi ollut isommatkin bileet menossa. Onneksi ei ole naapureita niin lähellä, että ketään häiritsisi. Tarkistin kuitenkin, ettei meidän molemmilla puolilla olevilla kesämökeillä ole ketään paikalla sillä hetkellä. ;)

Viikon palasia

Sunnuntaina yritin paistaa lettuja, saadakseni 8 vuotiaan hereille, joka nukahti kuuden maissa sängylleni. Hain sen iltapäivällä kolmen maissa ensimmäisestä yökylästään ja autoon tuli ihan nätisti, mutta sitten alkoi kyynel valua ja itkuhan siitä tuli. Jaksoi itkeä sitä että tahtoi takaisin yökylään koko pitkän loppupäivän. Ensin kyykki ja kyynelehti autossa noin tunnin kotipihassa, jonka jälkeen ei edes pelikone kiinnostanut kun oli ikävä kaveria. Siinä itkiessä ja raivotessa sitten nukahti viereeni sängylle kun katsoin telkkaria. Heräteltiin letuille seitsemän jälkeen, mutteivät letutkaan oikein maistuneet hyvin. Tahtoi nukkumaan. Lähti sitten samantien yöunille. Siellä nukkui aamuun asti, mutta joka päivä murheissaan kyselee monta kertaa milloin taas pääsee kaverille yöksi ja että on ikävä sitä kaveria. Ensimmäinen oikea kaverisuhde saatu aikaiseksi. Dysfasian takia kavereiden saaminen on vaikeaa, koska ei ole yhtään sosiaalinen ollut koskaan siitä syystä. Nyt tällä kaverilla on sama vaiva, niin tuntuu varmasti paremmalta ja ymmärtävät toisiaan paremmin.

Sillä välin kun 8v oli poissa, tytöt 5v ja 11v lähentyivät toisiaan kun joutuivat kahdestaan leikkimään. Tässä on 11 vuotiaan huoneen siivousta auttamassa pikkusisko. Pikkusiskolla oli tiistai-iltana eskaan tutustumisilta. Arvelinkin kuinka siinä käy vaikka sainkin sen alkuunsa innostumaan negatiivisuuden sijaan. Ketään ei suostunut tervehtimään, pakeni minun selkäni taakse, eikä lähtenyt muiden lasten mukaan jäätelölle, edes isin seurassa vaan jäi ainoana lapsena kuuntelemaan selkäni taakse aikuisten juttuja kun muut lapset juoksivat kiljuen syömään jäätelöä ja leikkimään. Kotona tuumasi, että tyhmä paikka, eikä aio sinne mennä koskaan. Tässä on toinen lapsi, joka ei missään nimessä halua kavereita. Ei ole koskaan halunnut ja eska voi olla tuskainen paikka joutua kommunikoimaan toisten lasten ja aikuisten kanssa. Sitä ei ihan helposti tapahdu. 

Eilen kissa seurasi hoidokeiden toimintaa tarkkana.

Kaivoin varastosta tämmöisenkin pelin, josta meinasi tulla itku ja hammastenkiristys ensi alkuun. Vuoroja ei olisi haluttu jakaa, eikä ainakaan rinkuloita antaa seuraavalle, tai ei ainakaan kaikkia ja jos yksi ei osunut, oli hieman selittämistä, että jokaista rinkulaa saa heittää vain yhden kerran, osui tai ei, ja sitten vuoro on seuraavalla. Siitä jotkut itkutkin otettiin plus 3v poika suuttui ja poistui pelistä juuri kun oma vuoro olisi ollut heiton  päässä ja tuhahti, että minä en pelaa sitten ollenkaan. (kun ei saanut ensimmäistä vuoroa)

Hyvää harjoitusta siitä huolimatta vuorojen odotteluun ja toisen huomioonottamiseen. Huomaa oma 5veeni, tuleva eskari, kaukana taka-alalla. Ei halua mihinkään yhteisiin leikkeihin toisten kanssa osallistua. Vain yksin. Ja niin etteivät muut näe, etteivät säntää paikalle häiritsemään. 

Tämä päivä meni omilta lapsiltani vedessä lillumiseksi. Tuntitolkulla.Olikin melko kuuma keli. Ilmeisesti vesikin oli lämmintä. Minä en vielä uskalla edes varvasta sinne kokeilla. 

Tänään myöskin kaivoin varastosta 8 ja 5veen pyörät. 8veellä ois kyllä viimeinen mahdollisuus tänä kesänä opetella ajamaan edes apurenkailla, koska muuten voi käydä niin, ettei opi koskaan pyöräilemään. Nyt sujui jo paremmin ja oli innoissaan. Viime syksynä vielä kiljui kuin sikaa tapettaisi, jos vähänkään pyörä heilahti (aistiyliherkkä)  eikä saanut sitä liikkeelle vaikka kuinka yritti jalalla polkaista. Nytkin meinasi alkuun käydä niin, mutta virkistyi yllättäen. Ehkä se siitä. Pyöräkin alkaa olla jo liian pieni. Isompaan ei saa apurenkaita enää.

5 veelläkin on vaikeuksia. Melkoisia.

Suklaakakkua

Kun äidillä tekee mieli jotain hyvää kahville, keksitään laittaa lapset asialle. Isompi saa opastaa pienempää ja äiti valvoo jonkin verran suoritusta. Älä tule paha kakku, tule hyvä kakku.

Sitten puhdistetaan astiat asiaankuuluvalla menetelmällä.

Kyllä siitä tuli ihan hyvä kakku.

Sitten poltettiin takallinen roskia ja tyhjennettiin toinen takallinen 11veen huoneesta ja sängyn alta. 5v toimi tulenkohentajana ja pahvinmättäjänä.

5v kysyi aamulla onko tänään koulupäivä koululaisilla. Tuumasin, että ei kun alkoi kesäloma ja sitten se iski minuun.....herranen aika!!! Seuraavan kerran kun meidän lapset lähtee kouluun, täältä lähtee KAIKKI  viisi lasta. Myös tämä kyseinen kyselijä. Tuleeko tästä jo alku siitä tyhjän pesän syndroomasta. Tosin pesä on tyhjä vain päivät, eikä oikeastaan TYHJÄ vaan tuleehan sitä täytettä päiviksi sitten muualta.  =)